Cannon Beach & Cape Kiwanda

Meidän syyskuun Jenkki-reissusta on vielä jaettavana ihan kauhean paljon, joten ajattelinpa siis jakaa nyt palan sieltä! Tässä vaiheessa roadtrippiä siirryimme Washingtonista etelään Oregoniin ja seuraavina pääetappeina olivat hulppeat rannikkokohteet Cannon Beach ja Cape Kiwanda.

 

Reissun aikana motellit tulivat erittäin tutuiksi ja suurin osa niistä toisti aivan samaa kaavaa. Tilaa niistä löytyi aina, joten valitsimme yöpaikan yleensä vasta illan viimeisessä kylässä tai kaupungissa melkein paikan päällä. Huoneissa oli juuri ja juuri kaikki tarpeellinen ja joskus kaupan päälle outoja hajujakin, mutta sitä nyt oli vaan siedettävä jos halusi säästää rahassa. :D Aamupalalla oli aina valkoista leipää, eväspatukoita ja muroja, joskus pekonia, munaa ja joitakin hedelmiä. Joissakin motelleissa sai itse tehdä vohveleita, mistä ainakin Patu innostui. :D Lähes joka aamu kuitenkin suunnattiin suoraan yöpaikasta huoltsikalle tai ruokakauppaan hakemaan vielä jotain aamupalan jatketta.

Washingtonin puolella ei ollut vielä ihan niin pistänyt silmään tällainen pieni asia, mutta Oregonissa sen varsinkin huomasi, nimittäin kannabis-kauppoja oli joka kylän keskustassa! Tää tuntui omaan silmään aluksi niin hassulta, hetki meni tottua. :D Jenkkityyliin sen vaikutuksista oli vastapainoksi varoituskylttejä kuskeille teiden varsilla. 

Matkalla eteläänpäin tulee rannikolla vastaan myös Ecola State Park -ulkoilualue ja ranta. Me käytiin siellä lähinnä ihastelemassa hienoa näkymää. Paikalla oli myös paljon muitakin ihmisiä ja aluelle oli pitkät autojonot ja parkkipaikat tosi täynnä. Jos aikoo mennä tänne patikoimaan niin kannattaa varata aikaa. Ja varokaa puumia..! :D Bongatkaa myös tien vierestä meidän upea vuokra-auto (viha-rakkaussuhde oli vahva läpi reissun).

Seuraavaksi vuorossa oli upea Cannon Beach! Ranta on todella iso ja vilkas ja vieressä on paljon ravintoloita ja kauppoja. Suosittelen vaikka ostamaan jätskit mukaan ja nauttimaan rannasta ihan rauhassa. : ) Me myös lounastettiin täällä yhdessä "Yhdysvaltojen parhaassa pizzeriassa", mutta tää arvostelu olikin varmaan lähinnä paikallisten mielipide.. :D Valinnan varaa lounaissakin on kyllä toki paljon.

Rannalla oli juuri siihen aikaan laskuvesi, joten rannan tuntumassa olevia merieläimiä oli jäänyt paljon kuivalle maalle. Moni olikin siellä koirineen ja lapsineen innoissaan tutkimassa rapuja ja merisiilejä kivien seassa - ja me myös tietty!

Suomenkin uutisissa taisi silloin syyskuussa olla jonkin verran juttua Yhdysvalloissa riehuneista metsäpaloista. Tässä vaiheessa matkaa mekin ihan yhtäkkiä vasta tajuttiin kuinka iso juttu ne oli, ja vielä kuinka lähellä meitä. Me oltiin koko päivä ihmetelty kuinka oudolta auringon valo näytti, ihmeen punaiselta. Taivaskin oli erikoisen harmaa ollakseen vaan tavallisen pilvinen. Pienten uutisten ja metsäpalokartan luvun jälkeen meidät kohtasi pienoinen shokki: tulipaloja oli ihan lähekkäin koko länsirannikolla - kartta näytti ihan punaista. Savuinen taivas alkoi kummasti selittyä.

Me huomattiin myös että monia teitä ihan vähän pois rannikolta oli suljettu ja monia alueita evakuoitu. Huolestuttiin hieman, että mitenköhän varsinkin paluumatkan käy, kun suunnittelmissa oli tulla lopuksi Los Angelesista takas pohjoiseen isoa 5-tietä pienen rantatien sijaan. Mutta eipä sitä oikein voinut vielä ennustaa, ainakaan vielä metsäpalot eivät onneksi pahemmin meitä haitanneet. Taivas oli ainoastaan sumuinen ja radiossa kehotettiin pahimmilla alueilla sammuttamaan auton ilmastointi. Vähän kävi kyllä koko maata sääliksi kun samaan aikaa Floridaa lähestyi vielä Irma-hurrikaani... :(

Allaolevista kuvista varsinkin näkyy hyvin tuo oudon oranssi aurinko harmaalla taivaalla.

Päivän päätteeksi pysähdyimme auringonlaskun ajaksi Cape Kiwandalle. Se oli ihan mielettömän kaunis paikka! Ison hiekkadyynin päälle pystyi kiipeämään ja sieltä ihastelemaan merta ja auringonlaskua. Patu ja Lauri (ja muut  rantakalliolla olleet) oli onnekkaita ja näki jopa parin valaan uivan rannassa kallioiden ohi. En voi käsittää, kuinka usein elämässä sellasta näkee! Vähän harmittaa että meni ohi. :D Julia ja mä tultiin jossain perässä... :D

Sentään suloinen melkein kesy peura mekin nähtiin vaeltelemassa tien vieressä! <3 

Pimeän laskeuduttua moni ajoi autoillaan rantaan ja pystytti siihen nuotion. Kaukaa ylhäältä katsottuna nuotiot tuikki nätisti. Me ei kuitenkaan ehditty jäädä istumaan nuotiolle, sillä haluttiin ajaa vielä yöksi Lincoln Cityyn ennen kuin tulisi liian pimeää. Alkoi myös väsymys kivasti painaa tässä vaiheessa päivää, kun oltiin kävelty ja ajettu sen verran paljon. Dyyniä siis lasketellen alas ja taas matkaan!


Olipa ihana itekkin käydä näitä kuvia läpi ja muistella noita huikeita maisemia. Näitä Jenkki-roadtripin juttuja on vielä tosiaan aika paljon, tipauttelen niitä tänne nyt aina kun hyvältä tuntuu! : ) Vielä tiedossa ainakin lisää upeita luontokohteita, San Fransisco, Los angeles ja Portland.